Jouluaskartelua (I)

Olen tänään laitellut sisälle jouluvaloja ja aloitellut askarteluja. Ensimmäisenä valmistui jäkäläkranssi pöydälle. Valmistukseen tarvittiin pahvia, ruskeaa huopaa, kuumaliimaa, pallerojäkälää, kanervankukintoja, ruusuja, pieniä käpyjä ja punarevonhännän kukintoja. Kaikki kasvit, käpyjä lukuunottamatta (jotka ovat Tiimarista), ovat viime vuonna itse kerättyjä ja kuivattuja. Jostain syystä en jaksanut tehdä mitään kuivakukka-asetelmia viime vuonna.

Nyt menen jatkamaan askarteluja. Jäkälästä tuli muuten aivan hirmuinen määrä roskaa kun se mureni käsissä.

Virallinen joulunavaus

Lunta on tullut kivasti ja naapurit ovat laittaneet jouluvaloja pihoille. Varmaan siksi ostoskoriin tipahteli jo jouluisia asioita. Tänään nimittäin sattui niin että työpaikan verkkoyhteydet katkesivat puoli kahden aikaan. Kun ne eivät olleet palanneet vähän ennen puoli kolmea, päätin lähteä käymään Kärkkäisellä (en siis voi tehdä töitä ilman verkkoyhteyksiä). Varsinaisesti ostoslistalla oli 1000mg C-vitamiiniporetabletit, jotka myös ostin. Sen lisäksi kannoin kotiin yo. kuvassa näkyvän kranssin ja "Joulua"-kyltin. Pääsiäiskranssi pääsi talvisäilöön.

Lisäksi ostin ulos kaksi kynttilälyhtyä jotka nyt roikkuvat autokatoksen pylväistä. Olisin ottanut niistäkin kuvan mutta minun Nokia X6 on kenkkuillut nyt pari päivää ja päätti hyytyä totaalisesti -3 asteen pakkasessa. Akku irti ja kaksi buuttia ennenkuin se suostui käynnistymään idle-tilaan. (Sori jos edellinen lause on kännykkäjargonia, mutta minä en tiedä miten normaalit ihmiset puhuvat näistä asioista.)

Ostin myös paperia "Hyvää Joulua"-printillä, lumihiutaleen muotoisia koristeniittejä, enkeliaskartelukuvioita, Minna Immosen joulukortteja ja vaahtomuovisen setin numeroleimasimia. Leimasinsetti ei ollut kovin valokuvauksellinen joten jätin sen pois. Nyt pitäisi vain raivata askarteluhuoneeseen tilaa jotta sinne mahtuisi askartelemaan joulukortteja.

Juoksua aloittelijoille

Minähän en ole mikään juoksun asiantuntija, mutta pikkuhiljaa tuntuu siltä että voisin olla juoksemaan aloittamisen asiantuntija. Sen verran monta yritystä ja epäonnistumista on takana, että omakohtaista kokemusta alkaa olemaan kaikista aloittelijoiden virheistä. Tarvitaan malttia jotta elimistö ehtii tottua uuteen rasitukseen. Näin toivon mukaan välttää jalkavammat ja liikarasituksen.

Yleisimmät virheet ovat:

1. Liian kovaa juokseminen. Anna niitten timmiperseisten naisten ja myös öljytankkerin kokoisten miesten juoksennella sinusta ohi. Sen sijaan kuvittele että olet ulkoiluttamassa rollaattoria käyttävää mummoa. Näin saat vauhdin pidettyä alhaisena. Se ei tarkoita ettetkö voisi silloin tällöin kokeilla nopeampaakin vauhtia, mutta aluksi rollaattorivauhti on hyvä.
   
2. Liian paljon kerralla. Sinun ei tarvitse pystyä juoksemaan tunnin lenkkiä ensimmäisellä yrittämällä. Itse aloitin tänä syksynä suurin piirtein niin että kävelin 5 min, juoksin 1 min, kävelin 2 min, juoksin 1 min, kävelin 7 min. Siinä kaikki sille päivälle. Pikku hiljaa lisäsin minuutin juoksua ja vähensin minuutin kävelyä.
3. Liian monta kertaa viikossa. Alussa lihakset tarvitsevat pidemmän aikaa juoksusta palautumiseen, varsinkin jos laihduttaa samalla. Käy lenkillä vain joka toinen tai kolmas päivä. Aloittelijakin voi aiheuttaa itselleen liikarasitustilan, jolloin sairastuu helposti flunssaan.
4. Väärät kengät. Kenkien ei tarvitse olla kalliit, kunhan ne ovat itselle sopivat. Tässä asiassa en osaa juuri auttaa. Minä olen joutunut luopumaan täysin perinteisistä juoksukengistä juuri jalkavaivojen takia. Nykyään käytän Feelmaxeja (Feelmaxeista myöhemmin lisää).

Mieheni toimii minulla nyt personal trainerina ja hänen neuvojensa mukaan nousujohteisessa juoksuohjelmassa edetään hitaasti. Ohjelmaa muutetaan 4-6 viikon välein. Esimerkiksi minun ohjelma on tällä hetkellä kaksi kertaa viikossa 2,2 km juoksua ja yksi kerta viikossa 4,5 km kävelyä/sauvakävelyä. Vähintään neljän viikon välein tehdään kevyempi viikko. Viikon tai parin päästä on ajankohtaista keksiä miten minun ohjelmaa kehitetään seuraavan jakson ajaksi. Toisen juoksulenkin pituutta voisi ehkä vähän kasvattaa. Vauhtia ei yritetä vielä tässä vaiheessa kehittää ollenkaan.

Olen nyt tyytyväinen siihen että jalat ovat pysyneet terveinä kun on malttanut pitää lenkit lyhyinä ja on levännyt tarpeeksi. Minullahan oli pidemmän aikaa ongelmia ensin penikkataudin ja sitten jalkapohjan kipeytymisen takia. Suurin muutos ongelmien poistumisen kannalta oli normaaleista kengistä luopuminen. Alkukesästä ostin Feelmax Panka -jalkineet, joilla kuljin koko kesän. En edes yrittänyt käydä lenkillä. Vasta loppukesästä aloin pikkuhiljaa totuttautumaan Feelmaxeilla juoksemiseen. Idea noissa Feelmax-jalkineissa on siis se että ne ei estä jalan luonnollista toimintaa niinkuin nykyaikaiset tavalliset kengät. On kuin kävelisi avojaloin.


On vienyt aika kauan tajuta oikea "luomu"juoksuasento, joka ei rasita pohkeita niin paljon. Mutta ei tässä vielä olla päästy pohkeiden jumeista eroon. Ja hieman harmittaa että kunnon kehitys ei ole niin nopeaa kuin haluaisi. Tosin tässä syksyn aikana taisi olla yksi pitkähkö väli lenkkeilyssä. Minä haluaisin käydä jo 10 km lenkkejä 8 km/h nopeudella, mutta tiedän että jalat ei kestä tuota 10 km edes kävellen. Ja nopeudella 8 km/h jaksan juosta 100 m. Että se siitä. Ehkä vuoden päästä pystyn tuohon, ehkä en.

Feelmax Pankat ovat sisäkäyttöön tarkoitetut joten ne kastuvat kun on märkää. Siksi ostin ilmojen viiletessä toiset Feelmaxit, mallia Kuuva.

Nämä ovat hieman vaellusjalkinetta muistuttavat ja vedenpitävät. Silti ne ovat tarpeeksi notkeat juoksuun (ainakin minulle). Kävin juuri tänään testaamassa niiden pitoa vastasataneella lumella. Valitettavasti täytyy sanoa että aika monta kertaa meinasin liukastua jos astuin sileäksi pakkaantuneelle lumelle. Pehmeämmässä lumessa kenkä piti kyllä ihan hyvin. Ensimmäisen viiden minuutin aikana lumen kylmyys tuntui pohjan läpi, mutta kun jalat lämpenivät kävellessä, ei mitään ongelmia kylmyyden suhteen ilmennyt loppulenkin aikana. Mielenkiinnolla odotan testausta -10 ja -20 asteessa.

Feelmax

Lisäproteiinia päivällisessä

Lauantaiaamun aamupalan söin yhdeksän aikoihin. Parin tunnin päästä vatsassa tuntui tuttu epämiellyttävähkö tunne, jonka aiemmin olen tulkinnut näläksi. Mutta eihän se nälkää ole. Tällä hetkellä tulkitsen sen merkiksi että mahalaukku on tyhjentynyt ylimääräisestä tavarasta.

Puolen päivän aikaan olin siis valmis lenkille. Lihakset olivat hyvin levänneet ja notkeat, ja juoksu sujui muuten kuin itsestään paitsi että keuhkot ja sydän eivät olleet samaa mieltä. Kauhea puuskutus ja syke katossa. No, minä yritin kyllä hieman löysäillä mutta eihän se onnistu jos jalat ovat päättäneet juosta tiettyä vauhtia. Toivottavasti elimistö ei ota tuota lenkkiä kovin pahasti.

En ole varma mistä tuo tavallista korkeampi syke nyt tällä kertaa johtui. Töissä on kylläkin ollut itsellä stressiä ja muilla flunssaa kovasti liikenteessä. Minä sairastin yhden flunssan muutama viikko sitten mutta jospa se on jo jotain muuta flunssaa. Jotain vaikutusta sydämen väsymystilaan voi olla sillä että paino on tippunut tällä viikolla jo 1,5 kiloa ja siitä 0,9 kiloa viimeisen kahden päivän aikana. Tämä ei ole ollut mitenkään tarkoituksellista. Olen pikkuhiljaa lisäillyt rasvaa enemmän ja enemmän ruokavalioon. Ilmeisesti sillä on liiallisesti laihduttava vaikutus.

---

Lenkin jälkeen join minun "palautusjuoman". Se on kyllä hieman ihmeellinen sekoitus, myönnetään. Resepti on tällainen:

1 pussi Nutrilett mansikkapirtelöjauhetta
2 rkl Hera80-proteiinijauhetta (suklaanmakuinen)
1 tl glutamiinia
1 rkl intiaanisokeria
3-4 dl vettä

Nutrilettia ja intiaanisokeria lisään siis hiilareiden takia kun noita kahta sattuu kaapissa olemaan. En ole jaksanut ostaa mitään maltodekstriinijuttua. Tällä sekoituksella jaksaakin sitten taas pari tuntia eteenpäin.

---

Päivällisen söin kolmen aikoihin. Tällä kertaa oli ruisjauhoissa pyöritettyä, voissa paistettua lohta, valmista salaattisekoitusta, miniluumutomaatteja, tuorekurkkua ja valkosipulioliiviöljyä. Tuo ruisjauho on ehkä vähän laihdutusruokavalion vastaista, mutta kun se maistuu niin hyvältä ja se imaisee ne ihanat voit siitä pannulta.

Juuri kun olin melkein saanut annoksen syötyä, paljastui lautaselta yököttävä toukka. Ilmeisesti se tuli salaattisekoituksen mukana. Sain pidettyä syödyt ruoat mahassa mutta loput kasvikset jäi syömättä (viimeisen palan lohta napsaisin kyllä suuhuni).

Päivä käyntiin

Laihduttaessa on tärkeää saada päivä ripeästi käyntiin jotta ei jäisi houkutusta velttoilla. Tässä on minun resepti.

Ennen aamupalaa otetaan 2 rkl Mivitotal Plussaa sekoitettuna puoleen lasiin vettä. Juodaan alas niin nopeasti kuin mahdollista (tämä sotku on PAHAA). Päälle vielä vettä lasillinen. Rauhoitutaan hetkeksi tietokoneen ääreen ja tarkistetaan onko Facebookissa uusia kommentteja.

Aamupalaksi tehdään pirtelö:

2/3 banaania (syötä loput puolisolle tai popsi itse)
1 dl pakastemustikoita
1 tl pellavansiemenöljyä
2 rkl Hera80-proteiinijauhetta
1 tl guaranaa
1 tl macaa
1 rkl kauraleseitä
1/2 rkl intiaanisokeria
hyppysellinen raffinoimatonta merisuolaa
2 dl kevytmaitoa

Pirtelö nautitaan lehteä lukien lisäravinteiden kera. Tällä hetkellä minulla on koko joukko lisäravinteita käytössä. Vastustuskyvyn lisäämiseen käytän 4kpl spiruliinapuristetta, 1 kpl valkosipulitabletti, 1 kpl E-EPA (kalaöljy) 650 mg, 1 kpl D-vitamiinikapseli (60 μg). Muuten vaan syön 1 kpl kofeiinitabletti (kokiksen korvaajaksi), 1 kpl karnosiinitabletti, 1 kpl vihreäteeuutetabletti (pitäisi auttaa laihduttamisessa, ei tuo ainakaan haitannut ole) ja 1 kpl Q10-tabletti.

Monissa laihdutusohjeissa sanotaan että banaani ei ole laihdutusruokaa. Sanokoot painonvartijat ja karppaajat mitä haluavat. Minä syön banaania jos siltä tuntuu. Ainoa vika tässä minun pirtelöaamupalassa on se että pariin tuntiin ei voi kuvitellakaan lähtevänsä hölkkäämään. Ohjeella tulee todella iso lasillinen pirtelöä joka täyttää vatsan äärimmilleen (sen mahalaukun jonka olet nälkää kärsien saanut kutistettua).