Ruskaretkellä

Viime päivityksestä onkin jo aikaa. Kesäkukat ovat kuolleet ja on kukkasipuleiden istutusaika. Olen haalinut aikamoisen läjän tulppaaneja, narsisseja ja krookuksia. Olen odotellut kylmempiä ilmoja, jotta ne eivät alkaisi itää päästessään maahan. Eiköhän nyt ala olemaan tarpeeksi viileää.

Pidimme miehen kanssa syyskuun puolessa välissä viimeisen kesälomaviikon. Ohjelmassa oli retkeilyä Käsivarressa. Aloitimme kevysti kävelemällä Ailakkalahdelta Ailakkajärvelle, jossa yövyimme autiotuvassa ihan kahdestaan. Seuraavana päivänä suuntasimme Termisjärvelle, jossa saimme nukkua toisen yön autiotuvassa ylhäisessä yksinäisyydessä. Kolmantena päivänä näimme ensimmäistä kertaa muita ihmisiä saapuessamme Kalottireitin varrella olevalle Saarijärvelle. Nukuimme autiotuvassa parin vanhan miehen kanssa (itävaltalainen ja amerikkalainen). Varaustuvan puolella oli äänekäs akkalauma. Neljäntenä päivänä marssimme sitten takaisin Kilpisjärvelle. Sää oli lähes koko ajan sateista. Ensimmäisenä päivänä oli jopa lunta maassa kun meni tarpeeksi ylös. Maaruska oli kehno mutta puut olivat niin loistavan värisiä että silmiä häikäisi.

Varoitus. Älkää lähtekö Termisjärveltä Salmikurua pitkin Saarijärvelle. Kuru oli perhanan kivinen ja raskas. Menkää mistä tahansa muualta. Älkää myöskään käyttäkö Kalottireittiä. Reitit on poljettu välillä kovaksi ja kiviseksi, välillä mutaiseksi. On paljon mukavampi kulkea reittien ulkopuolella.

Tässäpä vielä muutama valokuva:
Termisjärvi













Salmikuru













Sumuinen Saana

Kirpeitä tomaatteja

Tomaatit ovat vihdoin alkaneet kypsyä. Söin juuri yhden ja se oli todella kirpeä. Ei ole ihme että mitkään ötökät eivät ole kiinnostuneita tomaateista. Niillä on kyllä tehokkaat puolustautumismenetelmät tunkeilijoita vastaan.

Ensimmäinet gladiolukset ja leijonankidat aukaisevat nuppujaan. Ensi vuonna laitan ne kasvamaan hieman aikaisemmin. Kuningasliljat aloittanevat kohta kukintansa. Tiikerililjoissa ei vielä ole edes kunnollisia nuppuja. Molemmat liljat on laitettu maahan myöhään tänä keväänä, joten luultavasti se on myöhästyttänyt kukintaa. Ruostekukat ei taida ehtiä kukkia tänä vuonna ollenkaan, niille on kasvanut vasta vähän lehtiä.

Chilejä on tulossa hyvin. Kukinta paranee koko ajan. Vettä niille on pitänyt antaa enemmän kuin aikaisemmin, lähes joka päivä.

Alla on yhteenvetoa tänä vuonna kylvämistäni yksivuotisten kasvien siemenistä ja niiden kasvattamisen helppoudesta tai vaikeuksista.

Amppelilobelia 'Saphir' Nämä kannattaa kylvää jo maaliskuun alussa koska kukinnan alkamiseen menee yli kolme kuukautta. Siemenet itivät hyvin mutta taimet ovat niin pieniä, että niitä ei voi koulia yksitellen. Mikäli mahdollista, kylvä 10-12 siementä lopulliseen ruukkuun. Siemenet ovat todella pieniä, joten niiden annosteleminen on todella vaikeaa.

Amppelipetunia 'WonderWave Purple" Siemenet olivat pilleröityjä. Vain kolme tai neljä siementä seitsemästä iti ja vain yksi taimista selvisi aikuisuuteen. Kukinta alkoi vasta tällä viikolla. Eli kannattaa kylvää jo helmikuun lopulla. Valitettavasti en osaa kertoa syytä siihen miksi kasvatus ei oikein ottanut onnistuakseen.














Leijonankita Tein avomaankylvön toukokuun lopulla ja kukinta on vasta alkamassa. Nämä kannattaisi esikasvattaa. Kylvä huhtikuun lopulla.

Hopeavillakko Nämä ovat todella hidaskasvuisia. Jos haluaa nauttia hopean hohdosta jo kesällä, kannattaa aloittaa esikasvatus viimeistään huhtikuun alussa.

Ryhmäsamettikukka 'Bolero' Nämä ovat todella helppoja kasvattaa vaikka vaativat esikasvatuksen. Kannattaa kylvää huhtikuun alkupuolella.

Tuoksuherne Nämäkin kannattaa esikasvattaa sillä ulos kylvettyinä kukinta alkaa myöhään.

Amppelitomaatti 'Totem' Siemenet itivät hyvin ja taimista tuli vahvoja. Sadon kypsyminen kestää todella kauan. Siemenien pussissa lukee että 'varkaita' ei saisi poistaa. Itse olen toista mieltä. Kasvit tuntuvat keskittyvät lähinnä lehtien, sivuhaarojen ja kukkien kasvattamiseen. Lehtimassa kasvaa aivan valtavaksi jos sitä ei rajoita voimakkaasti leikkaamalla.

Sitruunamelissa, basilika Helppoja esikasvatettavia.

Rosmariini Siemenet itivät huonosti ja on muutenkin todella hidaskasvuinen. Omat rosmariinini ovat alle kymmenen senttiä korkeita.

Avomaankurkku Kylvin kurkut ulos ruukkuihin kesäkuun puolessa välissä. Kukinta on alkanut vasta tällä viikolla. Ensi vuonna aloitan esikasvatuksen sisällä toukokuun puolessa välissä.



















Tuliunikko, kehäkukka, punapellava, ruiskaunokki, silkkiunikko, pioniunikko, kesäharso. Kylvä toukokuussa avomaalle, pidä kylvös kosteana ja saat mahtavan kukkaloiston heinäkuusta alkaen. Silkkiunikkoa ja pioniunikkoa kannattaa kylvää useaan kertaan, koska yksi kukka kestää niin vähän aikaa. Minut yllätti se, että ruiskaunokki on todella iso kasvi. Sen voi todellakin kylvää vain noin 30 cm välein.

Loman loppu

Eipä ole sitten tullut kirjoiteltua koko loman aikana. Enimmäkseen olen lukenut kirjoja ja puuhaillut puutarhassa. Tällä hetkellä työn alla on mansikkamaa. Unikot ovat nyt kukassa. Seuraavaksi niistä voikin sitten kerätä siemenkotia kuivattavaksi. Erilaisia koristeheiniäkin olen päässyt keräämään. Tomaatteja on tulossa ihan mukava määrä kunhan ne nyt vain kypsyisivät. En ole kovin säilöttyjen vihreiden tomaattien ystävä. Chilit ovat alkaneet kukkia enemmänkin ja muutama chilipaljokin on jo ilmestynyt. En usko että ne ehtivät kypsyä ennen pakkasia, mutta pitänee nostaa pensaat sisälle ennen kuin ne paleltuvat.















Chileistä olen oppinut sen verran että ne eivät kestä kovin kuumaa eivätkä suoraa auringonpaistetta kovin pitkään. Olenkin pitänyt ne paikassa, johon paistaa aurinko vain parin tunnin ajan päivässä mutta joka on kuitenkin valoisa. Muuten hoito on jäänyt siihen, että olen siirtänyt ne tarvittaessa isompaan ruukkuun ja pitänyt huolen että ne eivät kuivu. Aika vähän ne kuitenkin tarvitsevat kastelua. Keskimäärin kerran viikossa olen antanut niille sellaista vaaleanpunaista Kekkilän kastelulannoitetta (Puutarhan Kesä, tai jotain sellaista). Luin jostain että chilit eivät pidä tavallisesta Substralista tai muista huonekasvilannotteista. Jos jotain tekisin toisin, niin kylväisin siemenet muutamia viikkoja aikaisemmin (kylvin 25.3). Siemenethän olivat peräisin punaisista pitkistä chileistä jotka ostin syötäväksi (myydään nimellä Pirkka punainen mieto chili).

Vihdoinkin kesäloma

Vielä sekuntikin töissä, niin olisin pimahtanut. Mutta nyt saa siis laiskotella kokonaiset kolme viikkoa. Säästän yhden lomaviikon syyskuulle, jolloin on paremmat vaelluskelit. Pitäisi kaiketi käydä vähän kävelylläkin sitä silmällä pitäen.

Mutta nyt kesän kunniaksi kuvia kukista omalta pihalta.

Tässä on komeimmat heti alkuun: ruskoliljoja.












Tomaattipuskat alkavat olla niin reheviä, ettei tiedä miten päin niitä kuvaisi.














Sinilaukkoja:















Chilit tekee nuppuja ja alkavat varmaan myös kohta kukkia. Marjaluteet imevät ruiskaunokkeja. Niille näyttää kelpaavan kaikki muut kasvit paitsi marjoja tekevät.

Tässä vielä ryhmäsamettikukkia. Lobeliat vasta aloittelevat kukintaa. Pitänee kylvää ne ensi vuonna hieman aikaisemmin.

Rikkaruohoja ja luteita

Mies pääsi viikonloppuna käyttämään tietokonetta ja sai internetin (taas) rikki. On se lahjakas. Minulla meni kaksi päivää ennenkuin muistin, että se vika johtuu siitä, että verkkokortti menee silloin tällöin 'pois käytöstä' -tilaan. Kun sitten sain sen kuntoon, kirjoitin blogia ja olin painamassa 'Julkaise'-nappulaa, niin operaattori ystävällisesti päätti ajaa serverinsä alas ilmoittamatta asiasta etukäteen. Tällä hetkellä meillä on taas suora yhteys maailmalle. Toivottavasti ehdin nyt julkaista ennenkuin jokin taas hajoaa.

Saimme viikonloppuna istutettua havut. Mutta sitä ennen piti kitkeä rikkaruohot maasta. Oli sekin varmaan näky: kaksi aikuista istumassa maassa tonkimassa multapaakkuja. Olen vetänyt varmaan tuhat juolavehnän juurta mullan seasta. Havujen väleihin ja eteen olen laittanut jo joitain kuivan ja paahteisen paikan kasveja: ruiskaunokkeja, keltamaksaruohoa, isorikkoja ja kangasajuruohoa. Tässä sunnuntain tilanne:









Sunnuntaina illalla suoritimme massamurhan. Tapoimme valehtelematta sadoittain marjaluteita. Resepti on tämä: ensin ne suihkutetaan kylmällä vedellä alas pensaasta ja sitten litistetään esimerkiksi istutuslapiolla pikkukuokkaa vasten. Emme ole ilmeisesti ainoita tämän ongelman kanssa. Suomi24:n keskustelupalstalla valitellaan samasta ongelmasta. Syreenien kukat ovat mennyttä kalua. Toivottavasti ne kuitenkin jaksavat vielä kasvaa tänä kesänä.

Vihdoinkin!

No nyt on lämmintä ja aurinkoista! Pionipenkkikin valmistui melkein aikataulussa. Maanantaina saapuivat vihdoin tilaamani pionit ja liljat. Istuttelin niitä yli kymmeneen illalla. Itse pionipenkki on tällä hetkellä aika tylsän näköinen. Kylvin siihen myös yksivuotisten kukkien siemeniä, jotta se ei olisi koko kesää mullalla. Toinen perennapenkki on mielenkiintoisempi (kuvassa). Siinä on nyt sekä heräteostoksia (kesäkulleroita, verikurjenpolvea, saksankurjenmiekkaa, päivänliljoja) että perennansiemeniä (isohelokkia, idänunikkoa, sinipallo-ohdaketta, morsiusharsoa, mirrinminttua). Aikamoinen määrä eri lajeja. Joudun varmaan jossain vaiheessa hieman karsimaan niitä.














Mies joutuu taas kohta töihin. Kävimme viikonloppuna kiertelemässä puutarhamyymälöitä ja niistä tarttui mukaan vähän sitä sun tätä. Ostimme muistaakseni kaksi keltaista vadelmapensasta, yhden karhunvadelmapensaan, kolme kääpiökatajaa, yhden sinilaakakatajan , yhden kääpiövuorimännyn ja kaksi pilarikatajaa. Havuille on jo tiedossa selkeä paikka, mutta vadelmapensaiden paikasta käydään vielä kiivasta väittelyä.

Vielä kylmempää!

Ei kasva kukat, ei. Säätiedotukset näyttävät jatkuvasti lämpenevää muutaman päivän päästä, mutta aina ne lämpimät karkaavat johonkin.

Jotain sentään on tapahtunut. Kasvimaa tuli valmiiksi viikonlopun aikana (lähinnä miehen ansiota). Nyt on kylvettynä porkkanaa, naurista, retiisiä ja vihersipulia. Ensimmäiset porkkana- ja nauriskylvöt teimme jo pari viikkoa sitten ja nyt kylvimme lisää. Nuo aiemmin kylvetyt nauriit ovat jo itäneet. Porkkanan itämisaika on käsittääkseni pari viikkoa, joten senkin pitäisi jo kohta näkyä. Tarpeeksi kosteaa on ainakin ollut. Onneksi teimme kohopenkit.

Pionipenkki valmistunee tänä viikonloppuna (jos säät sallivat). On siinä ollut työtä, kun on pitänyt kaivaa rakennusjätteen ja saven sekoitusta 60 cm syvyyteen. Muiden kukkapenkkien kanssa en taida nähdä samaa vaivaa. 30 cm saa riittää kuopan syvyydeksi, pohjalle hiekkaa ja sitten paljon multaa päälle kunnon kohopenkiksi.

Tässä kuva kukkapenkin vartijasta. Nätti, eikö?

Kylmää!

Vaikka onkin kylmää, niin olen tehnyt puutarhatöitä ja kylvänyt siemeniä niin että lihaksia särkee. Pionipenkki pitäisi saada valmiiksi ennenkuin Viherpeukalot lähettävät tilaamani pionien juurakot ('Sarah Bernhardt' 2 kpl, 'Karl Rosenfield' 2 kpl, 'Shirley Temple' 2 kpl, 'Nippon Beaty' 3 kpl). Tilasin lisäksi paria eri päivänliljaa ja kuningasliljoja. Niillekin pitäisi ehtiä perustaa penkki.

Terassille olen kylvänyt laatikoihin siemeniä, mm. päivänkakkaroita, punapäivänkakkaroita, punahattuja, kurjenkelloja ja huopakaunokkeja.
Sisälle olen kylvänyt mm. basilikaa, sitruunamelissaa ja karpaattienkelloja. Olohuoneen ikkunanedusta alkaakin olla jo kohtuullisen täynnä kylvöpurkkeja. (Kuvassa leskenlehtiä nurmikolla. En raaskinut nyhtää niitä pois.)

Pienoiskasvihuone ja suunnitelmia

Kävin ostamassa tänään Biltemasta pienoiskasvihuoneen. Tarkoitus on ulkoiluttaa siinä pieniä taimia kunhan ilmat vähän lämpenevät. Kokoaminen oli kätevää: työkaluja ei tarvittu. Hökötys ei vaikuta kovin tukevalta, mutta jos sen tukee seinää vasten tuulelta suojaiseen paikkaan, niin eiköhän se pysy pystyssä.

Viikonloppuna aion tehdä puisia parvekelaatikkoja liimapuulevystä (oli alennuksessa Ojan Raudassa). Laatikkojen sisäpuoli olisi tarkoitus kyllästää MäntyEko puunsuojalla ja sen jälkeen laittaa sisäpuolelle muovia ja kylkeen puutarhaletkun palanen, joka johtaa ylimääräiset vedet ulos. Ulkopuolen käsittelyä en ole vielä päättänyt. Vaihtoehtoina ovat tällä hetkellä itse tehdyt maitomaali tai pellavaöljymaali.

Kun tietokoneet ei toimi

Heräsin tänään aikaisemmin kuin kroonisesta unenpuutteesta kärsivälle on terveellistä. Pian jälkeen yhdeksän saavuin Äimäraution K-Rautaan, jossa on juuri saatettu päätökseen kuukausia kestänyt laajennusurakka. En ollut paikalla yksin. Kierreltyäni vähän aikaa hyllyjen välissä, kaupassa tiedotettiin, että pääsulake on palanut, kassat ei toimi ja vian korjaaminen kestää puoli tuntia. Olin vasta kierrokseni alussa, joten en ajatellut asiaa sen enempää.
Korjauksen edistymisestä tiedotettin kymmenen minuutin välein. Kun luvattuun hetkeen oli jäljellä viisi minuuttia, siirryin kassajonoon. Edelläni ei ollut kuin muutama asiakas. Ja pian tulikin kuulutus, että vika on löydetty ja korjaaminen vaatii valojen sammuttamista hetkeksi. No, valot sammuivat ja syttyivät. Valmistauduin kaivamaan lompakkoani käsilaukusta. Karu totuus paljastui kuitenkin lähes välittömästi. Kassajärjestelmät eivät toimineet. Eivät sitten millään. Kun minuutit kuluivat, kassaneidit alkoivat ottamaan vastaan tiliasiakkaiden ja tasarahalla maksavien ostoksia. Koska tietokoneet eivät toimineet, välillä kassaneidit joutuivat juoksemaan ympäri kauppaa etsimässä tuotteiden hintoja. Itselläni oli tietysti käteistä mukana vain tasan 2 senttiä, jäänteitä joltain ulkomaanmatkalta.
Varttitunnin odottelun jälkeen aloin jo miettiä ostosteni palauttamista hyllyyn ja lähtemistä. Mutta toisaalta minulla oli oikeasti tarvetta ostaa sitä kovapuuöljyä tai puutarhakalusteiden öljyäminen jäisi taas hamaan tulevaisuuteen. Niinpä jäin odottamaan. Ja odotus palkittiin: vain hieman yli puolen tunnin jonossa seisomisen jälkeen kassat saatiin toimimaan. Olen joskus jouluruuhkassa jonottanut varmaan kauemminkin. Odotuksen aikana kymmeniä ihmisiä poistui kaupasta ostamatta mitään. Eivät ilmeisesti jaksaneet odottaa.
Tässä kuitenkin havaitsemme jälleen nykyajan haavoittuvuuden. Tuotteisiin ei ole merkitty hintoja joten kassalla ei voida laskea yhteissummaa. Pankkikorttiakaan ei voi enää höylätä perinteiseen tapaan. Kun tietokoneet ei toimi, mitään ei tapahdu.

Puutarhakalusteet tulivat sitten öljyttyä. Tänä viikonloppuna minulla ei valitettavasti ole tarjota uusia kuvia, koska mieheni lähti Ruotsiin pilkille ja vei digikameran mukanaan. Taimikasvatus-osastolta kuuluu sen verran, että hätähousuisimmat ryhmäsamettikukkien siemenet aukaisivat sirkkalehtensä jo eilen. Eli itämisaika oli vain noin kolme vuorokautta!

Odottavan aika on pitkä

Jee, kukkapenkistä pukkaa jotain kasvustoa. Nyt odotan jännityksellä, ovatko ne syksyllä istuttamiani nuokkutähdikkejä tai balkaninvuokkoja vaiko rikkakasveja. Penkissä pitäisi olla myös sini- ja ukkolaukkaa.

Tässä on lista kylvämistäni siemenistä tänä keväänä:
Amppelitomaatti 'Totem' 20.3.
Amppelipetunia 20.3.
Chili 25.3.
Mansikka 'Temptation' 28.3.
Ryytisalvia 10.4.
Ryhmäsamettikukka 10.4.
Lyhtykoiso 10.4.
Idänunikko 10.4.
Amppelilobelia 10.4.
Laventeli 12.4.

Tomaatit, petuniat, chilit ja mansikat olivat pääsiäisen ajan "hoidossa" työkaverin luona. Aika hyvin ne näyttävät selvinneen kuljetuksista. Tomaatit kasvattavat jo oikeita lehtiä, tosin hyvin hitaasti. Chilitkin näyttävät siltä, että alkavat kohta kasvattaa lehtiä. Koulin ne äsken omiin purkkeihinsa. Petunioita on itänyt kuudesta siemenestä kaksi. Ensimmäisenkin sirkkalehden ilmestymiseen meni yli kaksi viikkoa. Ovat vielä todella hentoja. Mansikat ovat itäneet pikkuhiljaa viimeisen viikon aikana.

Tässä Aleniuksen puutarhalta ostamani krookukset ja helmililjat sekä Zeppelinin Kukkamarkkinoilta ostamani narsissit ulkona ruukussa.

Alku

Tänä keväänä minuun on iskenyt puutarhainnostus ja siksi olen etsinyt netistä kaikkea mahdollista taimikasvatukseen liittyvää. Sitä kautta löysin useita ihania blogeja. On mukavaa päästä kurkistelemaan ihmisten pihoille ympäri Suomen muutamalla hiiren klikkauksella. Niinpä päätin itsekin kantaa korteni kekoon ja aloittaa oman blogin.

Aion kirjoitella milloin mistäkin. Nyt keväällä aiheena on taimikasvatus, kesällä varmaankin puutarhanhoito, syksyllä eräretkeily, talvella hiihto/telemark ja silloin tällöin esittelen käsitöitäni.

Mutta aivan aluksi pari harvinaista kuvaa: minä pilkillä. Olimme miehen kanssa pääsiäisenä Tenon Tunturitupien mökillä. Sunnuntaina saimme moottorikelkkakyydin Várddoaijávri-nimiselle järvelle. Pilkimme vähän aikaa ja saimme muutaman pienen raudun. Kuten kuvasta näkyy, vaatetta oli tarpeeksi. Varpaat meinasivat kuitenkin jäätyä, koska hiihtokenkiini ei mahdu villasukkia. Tosin en tiedä, olisiko villasukistakaan ollut apua.
Tuuli alkoi pian yltyä, joten päätimme lähteä hiihtelemään takaisin mökille saatuamme paistinkalat. Hiihtomatka takaisin olikin mukava, koska se oli lähes kokonaan alamäkeä ja melko suojassa tuulelta. Toisaalta tuuli ei puhaltanut samaan malliin kuin esimerkiksi perjantaina, jolloin jokilaaksoa ylempänä pieni ihminen joutui tosissaan taistelemaan pysyäkseen pystyasennossa.